top of page

Onko hallitus ajamassa alas yliopistosairaalat?

Yliopistosairaaloiden asemaa ja rahoitusta ei ole huomioitu millään tavalla sote-muutoslainsäädännön yhteydessä. Tämä puute on nostettu esiin sekä lausuntovaiheessa että eduskuntakäsittelyn aikana, mutta hallitus on sivuuttanut asian kylmästi. Ja edelleenkään ministeri Kiuru tai muu hallitus eivät ole kertoneet miten asia aiotaan korjata, jos korjataan ja millä aikataululla. Sen takia jätin eilen kirjallisen kysymyksen hallitukselle KK 740/2021 vp (eduskunta.fi). Yliopistosairaaloiden asema on välttämätöntä täsmentää lainsäädännöllisesti ja niiden rahoitus turvattava sote-muutoksessa.

Yliopistosairaaloiden sivuuttamisella sote-muutoksessa tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kliiniseen tutkimukseen, lääketieteelliseen koulutukseen kuin erikoissairaanhoitoonkin, jos asiaa ei kiireellisesti korjata.

Meillä on vaalit 23.1 ja uudet aluevaltuustot ovat aloittamassa maaliskuun alusta, mutta hallitus ei ole edelleenkään tehnyt mitään yliopistosairaaloiden aseman ja rahoituksen selkeyttämiseksi. Jos asialle ei tehdä mitään, hallitus ajaa tekemättömyydellään yliopistosairaalat alas.

Miten yliopistosairaalat voivat ylläpitää sen hoitamia vaativia ja korkeaa ammattitaitoa ja osaamista vaativia tehtäviä, kuten vaativia lasten sydänleikkauksia, lääketieteellisiä tutkimuksia, valmiutta yhteiskunnan kriisitilanteiden hoitoon ja uusien ammattilaisten koulutusta, jos sille ei ole osoitettu siihen erillistä rahoitusta? Yliopistosairaaloilla on vastuullaan vaativia tehtäviä, joita ei voi jättää tekemättä.

Yliopistosairaalan kolme tärkeintä tehtävää ovat vaativa erikoissairaanhoito, lääketieteellinen koulutus ja kliininen tutkimus. Nimenomaan näiden tehtävien vaarantumisesta on kyse, kun asiaa ei ole hoidettu lainsäädännöllisesti asianmukaisesti. Yliopistollisen sairaalan rooli ja tehtävät on määriteltävä lainsäädännössä.

Sotelakien käsittelyn yhteydessä eduskunta edellytti lausumalla (EV 111/2021), että ”sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja niiden rahoitusta koskeva erillislainsäädäntö saatetaan eduskunnan käsittelyyn siten, että se tulee voimaan viimeistään ennen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen toimeenpanoa”.

Yliopistosairaaloiden jatkuviin tehtäviin kuuluu lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon osaajien kouluttaminen eri erikoisaloille. Tämä tarkoittaa, että eri erikoisalojen hoitajat ja lääkärit kouluttautuvat työhönsä työn ohessa saaden uusinta mahdollista tutkittua tietoa ja näyttöä. Selvää on, että ilman rahoitusta laatu kärsii. Kysynkin kirjallisessa kysymyksessäni, että miten hallitus aikoo varmistaa, että yliopistosairaaloilla on mahdollista edelleen jatkossa tehdä tieteellistä tutkimusta ja tuottaa alan perus- ja erikoistumiskoulutusta.

Aiemmin kunnat ovat itse tukeneet puutteellisen yliopistorahoituksen takia yliopistosairaaloita taloudellisesti. Ongelmallista on, että nyt sote-muutoksen myötä, koko sote-rahoitus tulee valtiolta ja yliopistosairaaloiden asemaa ja rahoitusta ei ole näissä laissa erikseen säädelty. Yliopistosairaaloiden rahoitus tulee olemaan suurissa ongelmissa sote-muutoksen jälkeen jos asiaa ei kiireellisesti korjata.

Kyse on nyt suomalaisen erikoissairaanhoidon, tutkimuksen ja koulutuksen tulevaisuudesta. Kansainvälisestikin arvioituna hyvin toimivaa erikoissairaanhoitoa ja sen keskeistä osaa, yliopistosairaaloiden toimintaa, ei pitäisi vaarantaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa on osoitettava täysimääräinen rahoitus sekä tutkimukseen että koulutukseen. Yliopistollisen sairaalan tehtävät on huomioitava sote-rahoituksessa täysimääräisesti joko tarvekriteereissä tai erillisrahoituksessa. Jos sitä ei tehdä, suomalainen , korkeatasoinen lääketieteellinen huippuosaaminen ja tutkimus vaarantuu merkittävällä tavalla, ja se tulee näkymään myös vaativan erikoissairaanhoidon tason laskuna potilaiden hoidossa.

Commentaires


bottom of page