Kolumni Sinituuli-lehdessä
Hyvin hoidettu talous turvaa hyvinvointipalvelut
Nykyisen Orpon hallituksen aloittaessa työnsä vuonna 2023, Suomi oli EU:n nopeimmin velkaantuva maa. Vuoteen 2040 mennessä yli 85-vuotiaiden määrä maassamme tuplaantuu, samalla kun työikäisen väestön määrä laskee. On tehtävä asioita uudella tavalla. Tätä työtä tehdään hyvinvointialueilla nyt edellisen hallituksen sote-mallin ja rahoituslain pohjalta. Nykyisen hallituksen vastuulla on puolestaan huolehtia Suomen talouden turvaamisesta, jotta pystytään rahoittamaan ja turvaamaan ihmisten tärkeät sosiaali-ja terveyspalvelut. Hallituksen on myös tehtävä toimenpiteitä henkilöstön saatavuuden parantamiseksi ja kehittää lainsäädäntöä tukemaan hyvinvointialueita omassa työssään. Hallitus on päätöksillään varmistanut, että hyvinvointialueiden tarvitsema rahoitus pystytään turvaamaan. Vaikka muista menoista joudutaan merkittävästi tinkimään, hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna 26,2 miljardiin euroon.
Sote-uudistuksen tavoitteena oli yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. Viimeisen vuoden aikana palveluiden saatavuus on tilastojen valossa parantunut. Hyvinvointialueet itse arvioivat pystyvänsä turvaamaan palvelut. Henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta parannetaan erillisellä Hyvän työn ohjelmalla, alueiden omia kehitysohjelmia ja digitalisaatiota tukemalla sekä norminpurulla. Sen lisäksi on nostettu hoitaja- ja lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen määrää.
Myös vuokratyövoiman käyttöön puututaan. Edellisen Marinin hallituksen kaudella erilaisten tiukentuneiden normien ja mitoitusten siivittämänä vuokrabisnes räjähti yli 600 miljoonaan euroon vuodessa! Hallitus työskentelee aktiivisesti tämän kehityksen kääntämiseksi yhdessä alueiden kanssa. Länsi-Uudellamaalla olemme onnistuneet vähentämään vuokrahenkilöstökustannuksia noin 50%, mikä on merkittävä saavutus.
Omalääkärimallilla parannetaan hoidon jatkuvuutta
Omalääkärimallin hyödyistä on vahvaa tutkimusnäyttöä. Saman yleislääkärin hoitaessa potilasta hoidon laatu paranee, sairastavuus vähenee, terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja kustannukset pienenevät. Edellä olevan takia kirjasimme omalääkäri/omatiimimallin edistämisen myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Jotta omalääkärimallia saadaan edistettyä koko maassa ja löytää parhaita ratkaisuja mallin toteuttamiselle, maan hallitus on käynnistänyt ohjelman omalääkärimallien edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on parantaa hoidon saatavuutta ja jatkuvuutta perusterveydenhuollossa hyödyntämällä sekä julkisen että yksityisen sektorin palveluita.
Länsi-Uudellamaalla usealla terveysasemalla käytössä olleella tiimimallin avulla olemme saaneet erinomaisia tuloksia nopeamman hoitoonpääsyn osalta. Olemme lisäksi käynnistämässä omalääkärimallikokeilun, jossa on mukana sekä virkalääkäreitä että ammatinharjoittajina eli yrittäjinä toimivia lääkäreitä. Omalääkäri sitoutuu huolehtimaan vastuuväestöön kuuluvien asukkaiden hyvästä hoidosta ja hoitoon pääsystä. Länsi- Uudenmaan hyvinvointialueen ammatinharjoittajamallia seurataan kiinnostuneesti valtakunnan tasolla. Länsi-Uudellamaalla on käynnissä myös uusia teknologioita hyödyntäviä ratkaisuja, esim. käyntitekstin koostamisessa tekoälyn avulla. Henkilöstön työaikaa voidaan kohdentaa tällöin itse palveluihin ja asiakkaisiin.
Terapiatakuulla ja Kela-korvauksilla nopeutetaan hoitoonpääsyä
Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseksi eduskunnassa on käsittelyssä terapiatakuu, jonka on suunniteltu tulevan voimaan loppukeväästä 2025. Yli 65-vuotiaille on suunniteltu mahdollisuutta yksityisen yleislääkärikäynteihin julkisen käyntimaksun hinnalla sekä Kela-korvausten laajennusta suun terveydenhuollossa, fysioterapiaan ja gynekologikäyntien korvaustason nostoa noin 70 euroon. Lisäksi hallitus tukee alueita mm. digipalveluiden, etävastaanottojen ja liikkuvien palvelujen osalta.
Uudistumishalua ja rohkeutta tarvitaan nyt kaikkialla Suomessa. Hallitus haluaa tukea hyvinvointialueita työssään, vähentää byrokratiaa ja erilaisia normeja, jotta tärkeät sote- ja pelastustoimen palvelut saadaan turvattua. Tällöin henkilöstö voi keskittyä tärkeimpäänsä eli sote-palveluihin, ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja hoivaan.
Mia Laiho
LT, Kansanedustaja
Sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja
Comments