Perhe- ja peruspalveluministeri Lindénin on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta kunnissa ja tulevilla hyvinvointialueilla on edellytykset toteuttaa potilasturvallista hoitoa. Patoutuneet hoitojonot, hoitovelka, hoitajapula sekä lakiin kirjatut uudet vaatimukset, kuten hoitajamitoitus ympärivuorokautisessa hoivassa ovat ajaneet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmämme kriisiin. Jätin viime viikolla ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen asiasta.
Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti eteenpäin vuosisadan suurinta sote- hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muita mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla. Henkilöstöä ei saada lisää vain sillä, että vaatimus kirjataan lakiin.
Jos jo lakeja säädettäessä tiedetään, ettei kunnilla ole edellytyksiä toteuttaa uusia vaatimuksia henkilöstön saatavuusongelmien takia, asetetaan kunnat ja jatkossa tulevat hyvinvointialueet mahdottoman tehtävän eteen.
Ympärivuorokautisesta hoivasta on Suomessa suljettu huomattava määrä paikkoja henkilöstömitoitus-lainsäädännön tultua voimaan. Huonokuntoisia vanhuksia odottaa kotihoidossa ja sairaalapaikoilla kun heille ei ole tarjota hoivapaikkoja. Tämä taas vaikuttaa päivystyksiin, jotka ruuhkautuvat. Toimimaton hoitoketju vaarantaa näin myös ensihoitoa ja vakavasti sairaiden potilaiden hoitoa. Eduskunta on epäonnistunut työssään ja on väärin ihmisiä ja henkilöstöä kohtaan säätää velvoittavia lakeja ilman riittäviä resursseja.
Lakeja tehdessä olisi syytä arvioida alueiden resurssien riittävyys ja mahdollisuudet toteuttaa lakia. Ei ole mitään järkeä tehdä lakia, jota ei voida todellisuudessa toteuttaa. Potilasturvallisuuden pitää toteutua kaikilla soten alueilla perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon.
Jätin asiasta ministeri Lindénille kirjallisen kysymyksen KK 412/2022 vp (eduskunta.fi), jossa kysyn, miten hallitus varmistaa omilla toimillaan tosiasialliset edellytykset potilasturvallisuuden toteutumiselle kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja jatkossa hyvinvointialueilla. Potilasturvallisuus on kuitenkin ministeri Lindénin vastuulle kuuluva tärkeä asia.
Lisäksi olen huolissani siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksessa ei ole myöskään huomioitu sitä, miten sairaanhoidon ja tutkimusten kela-korvauksia on maksettu eri puolilla Suomea. Riittämättömän hyvinvointialueiden rahoituksen ja kela-korvausten alasajamisen myötä hallitus on edesauttamassa itse ihmisten terveyspalvelujen entistä pahempaa kriisiytymistä. Osalla hyvinvointialueilla tulee jatkossa olemaan käytössä suhteellisesti vähemmän rahaa palveluihin kuin aiemmin sote-hallintomuutoksen myötä. Huomioiden samanaikainen Kela-korvausten alasajo, seuraukset tulevat olemaan vakavat erityisesti Uudellamaalla. Odotettavissa on entistä suurempia ongelmia potilasturvallisuuden, henkilöstön jaksamisen kuin palveluidenkin osalta.
Nykyisen Marinin hallituksen aikana Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on tehty valtavia lainsäädännöllisiä muutoksia nopealla aikataululla. Lakiin kirjatut muutokset vaikuttavat organisaatioihin, palveluihin, potilaspaikkoihin, henkilöstöön ja asiakkaisiin. Henkilöstöpula näkyy laajalti sosiaali- ja terveydenhuollossa, myös sairaaloissa. Hoitojonot ja hoitovelka ovat ennätyksellisen suuria koronakriisin jäljiltä. Henkilökunta on ollut kovilla koronakriisin aikana ja jälkeen. Näistä huolimatta hallitus on vienyt eteenpäin jääräpäisesti vuosisadan suurinta sote-hallintouudistusta, henkilöstömitoituksen toimeenpanoa ympärivuorokautisessa hoivassa sekä muuallakin mitoituslakejaan henkilöstön puutosaloilla.
Valtio on viime kädessä vastuussa siitä, että asukkaat saavat lakisääteisten palvelunsa. Toivottavasti ministeriössä ymmärretään tilanteen vakavuus ja ryhdytään sen vaatimiin toimenpiteisiin kiireellisesti. Kokoomus jättää välikysymyksen Marinin hallitukselle. Näin ei voi enää jatkua.
Comments